"Köynnös" Lyrics

Joo, usein aamuisin
savukkeen mielelläni polttaisin

muistini murusia keräten
viereltäsi heräten

katselen eteen -ja taaksepäin
valkeat varjot itsestäni näin

vieraita jalkoja kuljetan
omia askeleitani kavahdan

kuin köynnös minä kiipesin
varttasi pitkin ja kuivatin sen
jäljelle jouduin jättämään
kukan nupun kuihtuneen
ja viimein kuihduit ja kuolit
kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään

katselen sua mutta itseni nään
paljon on jäänyt sun sisimpään

tiedä en mitä loppuun jää
kun mitään ei voi enää menettää

jäljellä yritys viimeinen
kynsin ja hampain tahdon pitää sen

sun juuria liikaa kastelen
kuollutta kukkaa kurjana katselen

kuin köynnös minä kiipesin
varttasi pitkin ja kuivatin sen
jäljelle jouduin jättämään
kukan nupun kuihtuneen
ja viimein kuihduit ja kuolit
kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään

kuin köynnös minä kiipesin
varttasi pitkin ja kuivatin sen
jäljelle jouduin jättämään
kukan nupun kuihtuneen
ja viimein kuihduit ja kuolit
kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään

ei mitään